maanantai 14. heinäkuuta 2008

Viilto

pirstoutuu ruusunlehti sirpaleiksi

silmät tuskasta punaisiksi maalautuneet

kaiulle huutaa,
pimeään tunneliin

uskoton ei ollut

hiekkaan hautaa varpaat

tuuli tupeeraa hiuksia

enkeli on tumma
ja haavoitettu

oliiviöljyn värisellä iholla,
on veri tanssinut

veitsestä peilaa prinsessa silmäripsiään

viiltää syvälle sanoja,
jotka sielu on tuhkaksi suodattanut

mereen valuu turtana,
ikävää huutaen

mikä haavat parantaa
kun aikaa ei ole

ei riitä sanat eikä teot

jumalako keskeltä mustaa merta pelastaa
ruusunpunaisen hauraan enkelin

valollaan taivaaseen johdattaa
vaikka jalat ei kanna
ja silmät sokeutuneet

uppoaa enkeli mereen
ja kaikki unohtaa

jätti jälkensä vain omaan sieluunsa

sinulle pilvien yläpuolelle

silmät unelta sulkeutuneet,
kasvot pimeään

aurinko polttaa vasten selkää

huulille aamun ensipisaroita

haparoivin sormin niskaani hyväilet

rakkaudellasi kylmältä lämmität

syliisi sumupeitto ei kaarru,

ei kyyneleet rintaasi kastele

silmät sulkeutuneet

painat huulesi kaulalleni

särkemättä yhdenkään tähden sakaraa,
minua syleilet

yötaivaan alla

viimeistä kertaa