Itseni tukehdutan veteen
syviin tyrskyihin
Kadotan itseni pimeään
hapuilemaan
Sokeana kohti valoa
joka ei hohda
Turkoosin valkoisiin aaltoihin
hukkuu sieluni
Apua huutaen
simpukoiden karhealla pinnalla
Keskellä valkoista helmimerta
Hukkuneena yönmustassa pimeydessä
Kadotan sieluni
pimeyden salattuihin solmuihin
Keskellä valheiden merta
Minä hukun
Sieluni hukkuu,
pirstaloituu koralleihin
Tuhansina sirpaleina laineen kuohuissa
Vesiputouksen voiman alla
Alla painavan tuskan
Minä hukun
Pimeyteen
Kuiskaukseni kaiku sammuu kallioon
- anteeksi -
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti