Yö

Sanahelinää öisellä sorapolulla
vasten jopon mustia renkaita
Ja järven koskematon pinta
puulaiturin alla
Sata pientä kalaa
ja sun varpaat tekee spiraalia veteen

Oot yks synti vain
ja tuhat sydänpaattia yökasteessa
Vaikka savuinen metsä
ja tuhkaton nuotio
Oot yks synti vain

Mustia kuusenneulasia
ja takkuinen kultapilvi
Olet kaunis
Mustikkasamettia;
yö kuiskaa

Oot tuhat ja yksi murhetta
Kesäkallio ja
purppura taivaanranta
Heinäkuiskaus
ja ruohosuhina
Oot tuhat ja yksi murhetta

Läpi tuntien
kellon viisareilla juostaan
Käsikädessä
viljapelto alla
ja sirkkamusiikkia
Yö tanssii
ja pilvet on kimallusta

Yöhön
aamuun
ja huomiseen

kuiskaa
ja vilkuttaa

Poika tuo tuulen

Istun kahvilassa,
vastapäätä ei ketään hymyilemässä
Upotan sokerin kahviin,
ja näen sinut sateessa,
punainen sateenvarjo kädessä
Sitten kävelet pois,
ja vesi loiskuu

On ikävä,
niin kova,
että keitän sen kiinni kattilaan
Nappan takin,
ja jätän lieden päälle
Juoksen talosi viereen,
pensaaseen piiloon
Istun,
ja hengitys tekee huurua ilmaan

Olet täydellinen poika,
runopoika
Seuraan sinua Siwaan,
seuraan sinua kuuhun,
ja lopulta puistoon,
kun istut penkille
Minä hiekkalaatikolla,
ja kylmä lapio
Tuuli puhaltaa linnut etelään

Olet oikeakätinen
Suupielessäsi sokeria,
haluaisin istua viereesi
ja nuolla sokerin pois
Iltahämärä laskee siluettisi
auringonlaskun taa

Penkki on kylmä ja rautainen,
kirkkaan punainen
Sinä penkillä yksin,
ja minä täällä

Yö piirtää yllemme sydäntä